Kaikki on polttanut jotain...

Vene pääsi uiskentelemaan perjantaina. Lauantai aamuna se sai paljon huomiota osakseen, kun pesimme kannen, siivosimme sisustan lattiasta kattoon, laitoimme (korjatut) purjeet jne paikoilleen. 7 tunnin äherryksen ja hikoilun jälkeen kaikki oli valmista. Meillä oli kova into päästä merelle ja testata uutta genaakkeriamme. Vendailimme Airiston edustalla aikamme ja harjoittelimme miten purje käyttäytyy. Hyvinhän se käyttäytyi.

Hento tuuli ja vauhti yltyi helposti 7 solmuun. Kolmen huoneen ja keittiön verran lisää purjepinta-alaa takaa tämän kesän vauhdit! Otimme suunnaksi Turun vierasvenesataman, sillä meillä on tapaaminen sunnuntaina puolenpäivän jälkeen keskustassa. Ei siis ollut aikaa lähteä pidemmälle, ja hyvä niin, sillä saimme sopivan sivutuulen joka toimi täydellisesti genaakkerin kanssa. Pääsimme laivaväylän (tietysti) kapeimpaan kohtaan samaan aikaan kaikkien laivojen kanssa, mm. Viking Grace paineli ohitsemme, vaikka kuva ehkä antaa vaikulman siitä että se paineli lähinnä päällemme.

Me kaikki poltimme jotain. Aurinko paistoi ja rasvauksista huolimatta joku poltti kaulansa, joku niskansa, joku otsansa yms... Minä poltin käteni. Ja miten se on mahdollista?! Genaakkerin nostin ja genaakkerin puomiköysi on vierekkäin ja kumpikin köysi on punainen. Minun piti löysätä puomiköyttä ja katsoin että se on rummulla joten avasin köysilukon. Aiaiai!!! Sitten tapahtui se mistä isäni on varoittanut minua noin 20 vuotta. Rummulla olikin nostin joka on siis myös punainen köysi - olin katsonut väärin. Genaakkerissa oli tietysti kova paine jolloin köysilukon avaaminen tarkoitti sitä, että koko köysi pamahti silmän räpäyksessä käsistäni polttaen sormeni. Onneksi minulla oli purjehdushanskat jolloin vain sormeni kärsivät. Genaakkeri sukkaan ja purje alas. Olimme joka tapauksessa ihan lähellä rantaa ja satama mänööverit piti aloittaa. Minä ohjailin tyytyväisenä Aloe Vera geelit käsissäni kun en pystynyt oikeastaan mihinkään koskemaan. Aloe Vera geeli on pelastanut meidät useampaan otteeseen palovammoilta! Sitä voin lämpimästi suositella! Olipa kyse auringon aiheuttamasta -, lämpöisen veden tai köyden polttamasta vammasta, geeli on auttanut kaikissa edellä mainituissa. 

Normaalisti vastaavanlainen palaminen olisi aiheuttanut järkyttävät kivut ja rakot. Laitoin geeliä yli tunnin noin 5 minuutin välein sormiini ja lopputuloksena näen yhden pienen vesikellon kivun ja suurten vesikellojen sijaan. Ranskan reissullamme ystäväni sai palohaavan läpimästä vedestä vatsaansa kun termari meni rikki. Hän käytti samaa geeliä ja vaikka rakkula syntyy, se ei ole kipeä jonka lisäksi rakon alla on puhdasta ehjää ihoa. Loistava tuote. Muistaakseni ihan apteekista ostettu.

Rantautumisen jälkeen kävimme nauttimassa läheisessä raflassa silakkapihvit ja lohimedaljongit. Namskis!

Sitten vetäydyimme juttelemaan ja syömään jälkkärit veneelle. Minua väsytti hurjasti ja ummistin silmäni maksimissaan 20 min ja kun avasin ne, näin tämän.

Ja mitäs nyt tapahtuu.. Koko vene räjäytetty mullin mallin ja täysi analysointi minkä vuoksi veden paine oli hiipunut. Otsalamput päässä... Äkkiä päätellen voisi ajatella että osa meistä nauttii tästä säädöstä. Emme siis saaneet hanasta vettä vaikka kumpikin tankki oli juuri täytetty ja kaikki peruskikat kokeiltu... Näihin tunnelmiin. Katsotaan ratkeeko asia vielä tämän yön aikana. Laivakoira ottaa onneksi aina rennosti.

Laitesukellusta, pelko voitettu!

Olen pienenä tippunut veneen kyydistä ja hörpännyt jonkun verran vettä. Isäni on uinut pelastamaan minua ja näin ollen sukeltamisesta on jäänyt jonkinlaisia ikäviä muistoja, eikä se kuulu mukavuusalueelleni.

Viime viikonloppu oli aivan täydellinen! Siitä saan kiittää vain ja ainostaan rakkaita ystäviäni. Vietin sen siis ystävieni kanssa tehden vaikka ja mitä. Ohjelmaan kuului mm. saunomista, brunsseja, moottoripyörä ajelu, hieronta, kasvohoito, köysien varassa laskeutumista Tampereen Pyynikin näkötornista (26m), Ilveksen näköala VIP tiloissa saunomista, tanssimista parhaassa seurassa aamu neljään, palosammutusharjoittelua yms... 

Ja ennen kaikkea laitesukellusta. Ystäväni tiesivät pienehköstä kammostani veden alla. He tiesivät myös että haluaisin eroon tästä ilkeästä kammosta. Niinpä he veivät minut Pirkanmaan pelastuslaitokselle, jossa pääsin sukeltamaan 4metriin ystävieni ja oppaan kanssa. 

S on joskus ehdotellut ja vinkkaillut sukelluskurssista johon olen aina vastannut kieltävästi. Viime viikonloppuna sukelsimme yli tunnin. Yllätyin siitä, kuinka pienessä ajassa kerkiää oppimaan niin paljon veden alla pienestä jännityksestä huolimatta. Aluksi harjoittelimme ihan perusasioita; hengitystä happilaitteen kanssa, käsimerkkejä, paineen tasaamista korvissa, sitten tasaista hengitystä veden alla jonka jälkeen harjoittelimme ilman poistoa liiveistä jotta pääsimme syvemmälle. Syvässä päädyssä harjoittelimme hapen antamista muille, tavaroiden noutamista pohjasta, kuperkeikkoja, käsillä kävelyä ja renkaiden läpi sukellusta.

Ja nyt on pakko myöntää, että minuun iski pieni sukellusinto! Haluan siis ehdottomasti käydä kurssin jossain vaiheessa, ehkä vähän kirkkaammissa vesissä, vaikka Suomessa kurssista saisi ehkä eniten irti. Jää nähtäväksi koska tämä olisi käytännössä mahdollista.

Mahtava viikonloppu, kiitos ystävät!

Pelastautumisharjoitusta

Tämän kevään kurssivalikoimaan meillä kuului rannikkolaivuritutkinnon lisäksi Meriturvan järjestämä Veneilijän pelastautumiskurssi Lohjalla.

Päivä alkoi 8.30 aamukahvilla, jonka jälkeen siirryimme käymään läpi erilaisia pelastautumisvälineitä ja niiden eroja, hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Kävimme läpi mm.eri vaihtoehtoja pelastusliiveistä, pelastuslautoista sekä turvavälineistä veneessä. Tämä oli erittäin hyödyllinen, ajatuksia herättävä ja opettavainen "luento". 

Tila oli iso "halli" jossa oli allas ja altaassa oikea pieni purjevene. Katossa kummitteli helikopterisimulaattori ja vedessä muutama eri tarkoitukseen oleva pelastuslautta.

Lounaan jälkeen siirryimme tositoimiin. Saimme haalarit ja pelastusliivit, jonka jälkeen alkoi melkoinen hyppiminen veteen. Autoimme toinen toisiamme vedestä veneeseen eri konstein. Hetken kuluttua käynnistettiin tuuli-, vesi- ja aaltokone, jolloin pääsimme kokeilemaan miltä sama tuntuu kun vene keikkuu, vettä tulee kun saavista kaatamalla ja tuulee n 15m/s. Melko raskasta!

Tämän jälkeen siirryimme harjoittelemaan pelastuslauttaan kiipeämistä vedestä ja kiipeämistä 4 metrin korkuista seinää eri välineillä. Kiipeämisen jälkeen jokainen sai hypätä 4,5metristä veteen. Harjoittelimme myös soutuveneeseen kipuamista vedestä.

Kuvassa näkyy tikkaat ja "matto" joita pitkin kiipesimme ylös. Lisäksi hyppytelineet.

Tämän jälkeen olikin jo melko puhki. Siihen ei kuitenkaan suinkaan ohjelma vielä loppunut. Aalto-, vesi- ja tuulikoneet käynnistettiin udelleen, valot sammutettiin ja saimme kypärät päähämme. Kaiuttimista alkoi tulla myrskyn ja pelastushelikopterin (simulaattori) ääniä. Jokainen sai vuorollaan hypätä veneestä pelastuslauttaan ja siitä veteen, jonka jälkeen meidät vinssattiin 9 metrin korkeuteen helikopteriin. 

Lopuksi saimme pulahtaa 2 asteiseen veteen 2 minuutiksi, ihan vain muistutukseksi siitä, että päivällä käymämme harjoitukset voisivat tapahtua todellisuudessa myös erittäin kylmässä vedessä, jolloin toimintakyky olisi melko paljon rajoittuneempi. 

Kurssi oli erittäin antoisa, hyödyllinen ja ajatuksia herättävä. Itse jännitin eniten korkealta veteen hyppäämistä (aiemmin olen hypännyt max. 1.5 metristä) sekä kylmävesialtaassa olemista. Vaikka käynkin talvisin avannossa, en vietä siellä useita minuutteja. Joka tapauksessa osallistuin kaikkeen ja suoritin kaikki osiot.

Pakko myöntää, että 2 minuutin olo kylmäaltaassa ei tuntunut niin pahalta kun olin kuvitellut. Olimme harjoitelleet jo aiemmin altaassa asennon, johon pitää mennä pitääkseen elimistön mahdollisimman lämpöisenä kylmässä vedessä. Kaikki säilyttivät tämän asennon myös kylmäaltaassa, joka helpotti oloa kummasti. Osa oli vedessä pidempään, mutta minä nousin 2 min 30 sekunnin jälkeen. Tämän jälkeen sauna maistui!

Suosittelen kurssia lämpimästi siitä kiinnostuneille. En usko, että pelastautumista voi koskaan harjoitella liikaa! Järjestelyt sujuivat mainiosti, henkilökunta oli ammattitaitoista ja pääsimme kokeilemaan monia erittäin hyödyllisiä asioita!